Hertan kanssa  harjoitellaan ohjatusti rally- tokoa, jossa Hertta on saavuttanut koulutustunnuksen RTK1. Lisäksi MEJÄ on Hertalle hyvin mieleinen harrastus ja treenijälkiä ollaan tehty pienestä saakka. Kokeissa Hertta siirtyi suoraan kahdella AVO1- tuloksella voittajaluokkaan, ja valioitui alle 2- vuotiaana kaikkiaan kuudella kokeella- joten kykyä jäljestämiseen todellakin on :)

Lisäksi treenaillaan noutoja riistalla ja dameilla sekä käydään näyttelyissä, joissa neiti on  osoittanut omaavansa rodunomaisen ulkomuodon- tuloksena tällä hetkellä Suomesta näyttelyssä 15 x sert, 3 x ROP, 2 x VSP, 1 x cacib, 2 x nord sert, 1 x va-cacib, -> cacib, 2 x va-sert.  Hertta on Novascotiannoutajat ry:n Vuoden 2021 SHOW- tolleri, eli koko vuoden menestynein näyttelykoira rodussaan <3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 28.08.2021 Riihimäki Nord, tuomarina Markku Kipinä: NUK 1 eri sa pn1 SERT NORD SERT ROP

 

 

 

 

 

 

 

 

"Hyvässä kehitysvaiheessa oleva narttupentu, jolla erinomaiset mittasuhteet. Oikeanmuotoinen, vielä hieman kevyt pää, hyvät korvat. Sopivan tilava rintakehä. Hyvä takaosa, keskivahvat raajat. Hyvät kulmaukset. Hyvä karvapeite. Oikein kiinnittynyt häntä. Tasapainoinen liike ja käytös".

SMARTDOG- PENTUTESTI 29.05.2020

TESTI PVM: 29.5.2020 PAIKKA: Kangasala

KOIRA: Magicfox’s Queen of Hearts, Hertta

TESTAAJA: Heli Väätäjä

 

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

Hertta on erittäin ystävällinen ja avoin pentu, joka tutkii testitilaa aktiivisesti, mutta

rauhallisesti. Hertta on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy pääosin

hyvin tehtäviin, pientä herpaantumista lukuun ottamatta eleet -osiossa. Hertalla on hyvä

itsehillintä sylinteritestissä. Hertta lukee ihmisen kommunikointia eleillä erittäin hyvin –

ja testattuja käsieleitä täysin virheettömästi. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu (V-aita) oli

Hertalle haastava – se ei havainnut mahdollisuutta ratkaista tehtävä etenemällä

kauemmas makupaloista, vaan pyysi apua ihmisiltä ongelman ratkaisuun koetettuaan

ensin itse lyhyesti ratkoa tehtävää. Mahdottomassa tehtävässä Hertta käytti tasaisesti

molempia ongelmanratkaisutapoja eli itsenäistä ja ihmiseen tukeutuvaa. Hertta saattoi

oppia mallista namikoneen toimintaperiaatteen, mutta tästä ei voi olla varma testin

perusteella. Hertta leikkii innokkaasti, ”kissamaisesti”, ja leikkiä kannattaa käyttää ja

vahvistaa yhtenä palkkiomuotona makupalojen ohella. Hertan vahvuudet testissä ovat

sosiaalisuus, uteliaisuus tutustua uuteen tilaan, motivaatio ratkoa tehtäviä, hyvä

itsehillintä ja eleiden lukukyky, molempien ongelmanratkaisutapojen tasapuolinen käyttö,

ja sekä leikin että makupalojen toimiminen vahvisteena, jota voi hyödyntää

koulutuksessa.

 

SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS

Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien

välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko

elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin

positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja

näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut

vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin

pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa

roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun

suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.

PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Hertta suhtautuu vieraaseen ihmiseen erittäin ystävällisesti ja avoimesti.

 

AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN

Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet

rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja

tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä

rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä

mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin

testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella

tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana,

sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon.

Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.

PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Hertta on aktiivinen ja tutustuu kävellen koko testitilaan. Hertan FitBark -

aktiivisuusmittarilla mitattu keskimääräinen aktiivisuus koko testin aikana on 30, mikä

vastaa pentujen keskimääräistä aktiivisuustasoa testissä. Voit verrata Hertan

keskimääräistä aktiivisuutta muiden saman rodun ja kaikkien rotujen mitattuun

keskimääräiseen aktiivisuuteen tietokannassa.

 

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen

suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian

kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus

luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä

on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen

tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira,

joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin

esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia

mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua

yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta

metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme

koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet

metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta

saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa.

Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin

suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista,

tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä

koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että

koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri

oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja,

innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee

helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran

aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin

ihmisellä kuin koirallakin.

PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Hertalla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä ja se käyttäytyi osiossa

rauhallisesti. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä

osiossa (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa

ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin

onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Hertalla tämä oli 70%. Hertta

keksii myös ottaa namin sylinterin toisesta päästä, eikä vain siitä päästä, josta se oppi

alun perin syömään.

 

ELEET

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen

avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa

parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen

kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan

oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta

tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden

lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat

lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan

keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa –

pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten.

PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Hertta lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 89% oikein ELEET osiosta.

Hertta luki molempia käsieleitä virheettömästi (suoraan ja ristiin osoitetut), mutta katse-

eleessä sen keskittyminen herpaantui ja se teki muutamia virheitä. Hyvin harva koira yltää

täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää

keskittymiskykyä.

 

ONGELMANRATKAISU - V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on

tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä

mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.

Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi

mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä

pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten

mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.

PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Hertta ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. Hertta alussa lähti

etenemään lyhyen matkaa pitkin molempia aidanvieriä, mutta palasi takaisin

houkuttelevien namien luokse eikä havainnut mahdollisuutta ratkaista tehtävä kulkemalla

aidanvieriä pidemmälle. Kun ratkaisua ei näin löytynyt, Hertta pyysi ihmisen apua

tehtävän ratkaisuun.

 

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen

vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja

riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen

työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua

pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja

sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin, kuin toimii

itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa,

käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys

työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson

päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä.

PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Hertalla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käyttää

46% ajasta avun pyytämiseen ja 46% ajasta itsenäiseen työskentelyyn (8% ajasta muuhun).

Itsenäisesti tehtävää ratkoessaan, Hertta nuuski, nuoli ja puri laatikkoa. Molempien

strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä että koira

pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.

 

LEIKKIHALUKKUUS

Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja

persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa

leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä

innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on

uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon

leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun

taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut

vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi

koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.

PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Hertta syttyy leikkiin, mutta ei tartu leluun tiukalla otteella. Hertta kuitenkin

innostuessaan leikkii hyvin aktiivisesti, ja se selkeästi nauttii leikistä. Hertan otetta lelusta

voi halutessa vahvistaa, antamalla voittaa pienestäkin vetovastuksesta alussa vaikka

sekunnin mittaisesta tuntumasta. Leikkiä on hyvin monenlaista, ja kaikki leikki ei suinkaan

ole vetoleikkiä – koira voi nauttia yhdessä juoksemisesta, jahtaamisesta, viehetyyppisestä

leikistä jne ja onkin tärkeää löytää ne leikin muodot ja versiot, joista oma koira nauttii ja

joita on yhdessä kiva leikkiä palkkiomielessäkin. Hertalle käy myös namit palkkiona

erinomaisesti, ja se palaa leikkiin namien syömisen jälkeen, eli namit ja lelut eivät ole

”eriarvoisia” palkkioita ainakaan tässä vaiheessa.

 

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen

seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on

eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa.

Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä

testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti

ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkee