Lisäksi treenaillaan noutoja riistalla ja dameilla sekä käydään näyttelyissä, joissa neiti on osoittanut omaavansa rodunomaisen ulkomuodon- tuloksena tällä hetkellä Suomesta näyttelyssä 15 x sert, 3 x ROP, 2 x VSP, 1 x cacib, 2 x nord sert, 1 x va-cacib, -> cacib, 2 x va-sert. Hertta on Novascotiannoutajat ry:n Vuoden 2021 SHOW- tolleri, eli koko vuoden menestynein näyttelykoira rodussaan <3
Hertta 19 kk
.JPG)
Lonkat: AA
Kyynärät: 00
Selkä: terve, LTV0, VA0
Polvet: 0/0
PRA: A
CEA: A
DE: terve
JADD:N/N terve
CP1: terve
Condrodystrofia: N/N (terve)
CDMC: N/N (terve)
Buff: Ei diluutiogeeniä
2 x AVO1, 3 x VOI 1 -> FI JVA
Koekertomus: "Hertta tutkii alkumakauksen huolellisesti ja saatetaan matkaan mallikkaasti. Alkaa sopivavauhtinen jäljestys, jossa käytetään pääosin ilmavainua. Kaikki osuudet edetään hyvin tehden matkan aikana jokusia pieniä pistoja jäljen sivuun ja 1:llä osuudella yksi pidempi hirvenmakuun nuuskuttelu, josta palaa itsenäisesti sekä 4:llä osuudella yksi vähän isompi kaarros. 1. kulma tarkasti, 2. jolla katko veretyksen lopusta kaarroksella uusi osuus, 3:s tarkasti. Makauksista Hertta käveli kolmesta ensimmäisestä yli ja vauhdissa nuuhkaisi ja 4:n kiersi vierestä ohi. Kaadolle suoraan ja se kiinnosti. Hertta osoitti hyviä taipumuksia verijäljelle ja annettu tehtävä on mieluinen. Makaukset vielä kuntoon, niin saadaan kerättyä loputkin pisteet talteen. Tsemppiä jatkoon. Tänään pisteitä pudottaa makausten merkkaamattomuus sekä pikku poikkeamat veriuralta".
Koekertomus: "Hertta tutkii alkumakauksen hyvin ja saatetaan mallikkaasti matkaan. Alkaa sopivavauhtinen jäljestys, jossa käytetään maa- ja ilmavainua sekaisin. 1. osuus hyvin, tehden muutaman pikku piston jäljen sivuun. Makuulla hidastaa vauhtia ja vauhdista nuuhkaisee. 1 kulma laajalla rengastuksella 2. osuudelle. Se taas hyvin. Loppupuolella tehdään laaja rengastus jäljen sisäpuolelle. Makuu kävellään yli. 2. kulma, jolla katko, veretyksen lopusta kaarros liki 3. osuuden alkua ja loppu jalanjälkiä jatkoon. 3 osuus edetään hieman rauhattomammin. Tehdään rengastuksia ja pistoja, mutta omatoimisesti 3. kulmalle. Osuuden makauksen kiertää ohi. 3. kulma tarkasti. 4. osuus taas hyvää jäljestystä. Vain yksi pyörähdys jäljen sivuun. 4. makauksen osoittaa hyvin. Kaadolle, sen kohdalta suoraan sivulta ja se kiinnosti.
Hertta osoitti omaavansa jälkikoiran nenän ja annettu tehtävä oli mieluinen. Kokemuksen myötä pyörähtelyt vähenevät ja työtapaturmat makauksilla korjaantuvat. Tästä on hyvä jatkaa, koska jäljestää Hertta kyllä osaa! Tänään pisteitä pudottaa 3.n makauksen merkkaamattomuus sekä matkan aikana tulleet pyörähtelyt ja 1:n kulma".
Koekertomus: "Tänään ohjelmassa ei ole kauniit ja rohkeat vaan vähän upee, koska ohjaaja sitä koiralle mantran lailla hokee kehoitussanoina. Ja Herttahan sen myös uskoo, koska iloisesti lähtee jäljelle. Tänään suurelta osin käyttää ilmavainua. Illan viimeinen jälki ja heti osuuden alussa lähdetään hakemaan vettä ojasta mitä ei ole. Ojanpohjaa edetään jäljen suuntaisesti ja noustaan makuulle, mistä jatketaan jäljen päällä eteenpäin. Ennen kulmaa tehdään kaksi lenkkiä jäljen sivuun. Itse katkokulma selvitetään rengastaen ja osin ilmavainua käyttäen seuraavalle osuudelle. Osuuden puolivälissä vähän lämpö saa koiran hetken vetämään henkeä, mutta kehoituksella jäljestys jatkuu. Hyvin kulmalle, missä tuuli painaa ilmavainuista koiraa ja hajutunnelissa edetään jäljen suuntaisesti seuraavaa osuutta. Nousee jäljelle ja koko loppuosuus jäljen päällä aina kulmalle ja jatkaa yli tehden lenkin. Viimeinen osuus hyvää jäljestystä lähelle kaatoa, minkä nappaa jo kauempaa ja ilmavirtaukset kuljettavat Herttaa kuin leijaa, mihin milloinkin. Tästä johtuen kaato ohitetaan ja harhaudutaan kaadon taakse. Ohjaajan kehoitukset muistuttavat koiraa jäljestystehtävästä ja hetken Hertta punnitsee vaihtoehtoja ja päättää rengastaa alueen, mikä johtaa uudelleen ilmavainulla otteen hajuvanasta, joka johdattaa Hertan suoraan kaadolle. En osaa päättää kumpi oli enemmän riemuissaan kaadon löytymisestä, Hertta vai Jarno. Tänään kaikki makuut merkataan".
Koekertomus: "Hyvin ohjattu rauhallinen lähtö. Hertta aloittaa tunnustellen, ja alkuosuuden risukot hidastavat muutenkin, jälkiuraa seurataan hyvin. 1. kulman koira oikaisee reilusti. 2. osuudella yksi laaja tarkastuslenkki, muuten tarkasti. 2. kulma hyvin tarkasti. Loppuosa hyvää jäljestystä. Kaadolle ilmavainulenkin kautta ja sorkan noutaa. Hieno, äänetön suoritus!".
Eura 16.5.2021, tuomarina Jarno Nummijärvi. AVO1, 42 pistettä
Koekertomus: "Ohjatusti matkaan. Molempia vainujaan asiallisesti käyttävä koira. Vauhti mukavan sopivaa. 1- osuus pari laajaa rengastusta jäljen sivussa, makaus jäi merkkaamatta kun kulman oikaisi. 2- osuus jälkiuralla, makaus merkattiin, kulma tarkasti. 3- osuus hieman into laski, joten pienten tarkistusten määrä nousi. Lopulta kaato löytyi, osoitti nostamalla sorkan maasta. Ohjaajan työskentelyä oli ilo seurata".
MH- kuvaus 14.08.2021: Ohjaaja keskeytti (meni räminlaitteelta lähellä olevalle autollemme, eikä palannut ajan puitteissa).
RALLY-TOKO
RTK 1
ALO HYV 92 p -> RTK 1 , Hannele Pirttimaa ( Ylöjärvi)
ALO HYV 96 p, Tiia Hämäläinen (Tuusula)
ALO HYV 88 p, TP Taru Leskinen (Tampere)
KSKK ry: Vuoden 2021 Rally-tokokoira
SHOW-TOLLERI 2021!
Suomi:
8 x KP
6 x ROP- pentu
4 X ROP
2 x VSP
1 x CACIB
2 x NORD SERT
16 x SERT
2 x VA-CACIB -> CACIB
1 x VA-CACIB
2 x VA-SERT
Oriveden seudun koirakerho ry:n Vuoden Pentu 2020
Tampereen seudun koirakerho ry:n Vuoden Näyttelytulokas II
Keuruun seudun kennelkerho ry:n Vuoden Pentu 2020
Keuruun seudun kennelkerho ry:n Vuoden Näyttelykoira 2021
Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksen Vuoden Näyttelykoira 2021
Viro:
3 x SA
2 x JCAC -> EE JMVA
1 x CAC -> EE MVA
1 x CACIB
Liettua:
LT MVA
3 x CAC
2 x CACIB
1 x VA-CACIB
2 x ROP
MUITA TULOKSIA
Novascotiannoutajat ry:n vuoden 2021 Tulokas Tolleri #2
Novascotiannoutajat ry:n vuoden 2021 MEJÄ Tolleri #8
Novascotiannoutajat ry:n vuoden 2021 Rally-toko Tolleri #7
Tampereen seudun koirakerho ryn Vuoden Näyttelykoira #2
"Erinomaiset mittasuhteet ja luusto. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä eturinta ja ikään sopiva rintakehä. Oikea purenta ja ilme. Kaunis kaula. Hieman pitkä lanne. Liikkuu tehokkaalla ja tasapainoisella askeleella. Hyvä karva ja häntä. Miellyttävä käytös".
"Erittäin kaunis ja tyylikäs, tasapainoinen kokonaisuus. Upea pää, kauniit korvat. Erinomainen ylälinja, häntä, runko ja kulmaukset. Kesäturkki. Kauniit, tehokkaat, maatavoittavat liikkeet. Ihastuttava luonne".
"Medium size. Good balanced. Medium bones. Broad skull. Neck is strong and musculated and well set on shoulders. Correct tail. Movement give approach to power. Friendly temperament."
"Tasapainoinen, pitkärunkoinen kokonaisuus. Hyvä pää, kaula ja ylälinja. Riittävä runko. Hyvä luusto. Hieman niukasti kulmautunut edestä, polvikulma voisi olla selvempi. Hieman ohut häntä. Liikkuu sujuvalla askelella. Hyvä karvan laatu".
"Erittäin hyvän tyyppinen narttu. Vahva luusto. Hyvä pää. Hyvät mittasuhteet. Sopusuhtaiset raajojen kulmaukset. Liikkuu hyvin. Ei tänään täydessä karvassa".
"Ok mittasuhteet. Oikeapiirteinen pää. Hyvä kaula ja selkä. Hyvä
rintakehän pituus. Tasapainoisesti ja riittävästi kulmautunut. Hyvä
raajaluusto. Hieman pitkä lanneosa. Häntä nousee liikkeessä. Hyvä
askelpituus, mutta aavistuksen takakorkea. Takaliike myös kapea."
"20 kk vahvaluustoinen. Hyvät nartun mittasuhteet. Kaunispiirteinen pää. Hyvä kaula, selkä ja häntä. Erinomainen runko. Riittävän tasapainoiset kulmaukset. Hyvä askelpituus. Riittävä tehokkuus liikkeissä. Miellyttävä käytös".
"Lanneosaltaan hieman pitkä, tyypiltään erinomainen narttu jolla hyvä ylälinja ja häntä. Hyvät pään linjat, korvat ja purenta. Kiva luonne. Riittävän tasapainoiset kulmaukset ja pitkä rintakehä. Hyvä karva ja väritys. Vaivaton hyvä askellus".
"20 kk. Tasapainoisesti kehittynyt. Oikeat rungon mittasuhteet ja raajaluusto. Oikeapiirteinen narttumainen pää joka iän myötä saa vahvistua. Hyvät korvat ja silmien muoto. Ikäisekseen hyvä rintakehä ja eturinta. Riittävät mutta tasapainoiset kulmaukset. Hyvä karva, lantio ja häntä. Liikkuu hyvällä askelella. Lupaava kokonaisuus".
"Erinomainen feminiininen kokonaisuus. Hyvät nartun mittasuhteet. Kaunislinjainen pää, miellyttävä ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Eturinta saa vielä täyttyä. Hyvä rintakehän tilavuus. Aavistuksen pitkä lanneosa. Hyvä luusto ja kulmaukset. Liikkuu keveästi ja erinomaisella askelpituudella. Hyvälaatuinen, niukka karva. Avoin käytös".
"Erinomainen tyyppi. Hieman vahva kallo, muuten hyvä pää. Sopiva luusto. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä rungon malli ja vahvuus. Oikealaatuinen karva. Reipas luonne. Hyvä sivuliikkeet, kintereet saisivat olla vahvemmat liikkeessä".
"Excellent type. Good bones. Head in correct proportions. Nice neck. Strong topline. Correct angulations of hindquarters. Nice in movement. Nice coat".
"Erittäin kaunis, tasapainoinen narttu, jolla upea pää. Hyvät korvat. Hyvä ylälinja ja häntä. Ikäisekseen erinomaisesti kehittynyt runko. Tasapainoiset kulmaukset. Erinomainen lihaskunto. Hyvä turkki. Liikkuu kauniisti maatavoittavalla askelella. Erinomainen esitys".
"Excellent type and size. Lovely feminine head, kind expression. Correct body proportions. Well set ears. Excellent body and bones. Balanced angulation front and rear. Beautiful coat. Excellent movement. Well presented".
"Sopiva koko, mittasuhteiltaan hieman pitkä. Kaunisilmeinen nartun pää. Hyvä kaula. Lievästi ylipainoinen runko. Hieman pitkä lanne. Sopiva lantion asento. Keskivahvat raajat, hyvät kulmaukset. Hyvä karvapeite. Liikkuu pitkällä askelella, hieman ahtaasti takaa. Rauhallinen käytös".
"Hyvä koko. Vahva luusto. Oikeat linjat ja mittasuhteet sekä pää. Oikea purenta, silmät ja hyväasentoiset korvat. Hieman pitkä lanneosa. Syvä rintakehä. Oikein kulmautunut. Liikkuu hyvin".
"Hieman pitkärunkoinen narttu, jolla kaunis pää ja ilme. Erinomainen kaula. Erittäin hyvin kehittynyt runko. Sopusuhtainen luusto. Aavistuksen suora edestä, myös polvikulmia voisi olla hieman enemmän. Ajoittain aavistus takakorkeutta. Erinomainen karvanlaatu. Liikkuu erittäin hyvin. Hyvin kannettu häntä. Erinomainen luonne".
"8 kk. Hyvin kehittynyt, vahva. Hieman pitkä. Hyvä nartun pää. Oikea purenta. Hyvä eturinta ja runko. Hieman pitkä lanne. Normaalit kulmaukset. Hyvä häntä. Hieman ahdas takaliike. Avoin ja reipas".
"Melkein 9 kk. Kaunislinjainen ja -päinen pikkutyttö. Hyvä ylälinja. Tasapainoiset kulmaukset. Erinomainen rintakehä ikäisekseen. Hyvä vahva lanne. Hyvä raajaluusto ja käpälät. Erinomainen sivuliike, takana vielä ahtautta. Erinomainen edukseen käytetty häntä. Hyvälaatuinen karvapeite. Kaikella tapaa lupaava pentu".
"Erittäin hyvän tyyppinen. Hyvä pää ja ilme. Pysty olkavarsi ja löysät kyynärpäät. Hyvä takaosa. Oikein kannettu häntä. Hyvä karva. Hieman pitkä lanneosa. Liikkuu hyvin sivulta katsoen".
"Todella lupaava narttupentu, jolla ihastuttava pää. Vahva kuono- osa. Hieman voimakas rintakehä. Hyvä takaosan rakenne. Vahvat käpälät. Kaunis punanen väri. Liikkeessä vielä pentumainen löysyys. Miellyttävä käytös".
"Oikeat mittasuhteet. Sopiva vahvuus. Feminiininen, hyväilmeinen pää. Hyvä kaula. Vielä pehmeä selkä. Ikäisekseen hyvin kehittynyt runko. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä karva. Liikkuu hyvällä askelpituudella tasapainoisesti. Selkä saa vahvistua".
"Voimakas ja vähän urosmainen narttu. Hyvät mittasuhteet. Oikean muotoinen pää. Hyvä kaula. Ikäisekseen hyvin kehittynyt etuosa. Tilava runko. Vähän pitkä lanneosa. Hyvä takaosa. Liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös".
"7.5 kk, tasapainoisesti kehittynyt narttupentu. Hyvä pää, rodunomainen ilme. Purenta OK. Hyvin asettuneet korvat. Erinomainen kaula. Viisto lapa, hieman pysty olkavarsi. Hyvät takakulmaukset. Ikäisekseen hyvä eturinta ja rintakehän pituus. Hyvät käpälät. Oikealaatuinen turkki. Hyvä häntä. Liikkuu hieman kinnerahtaasti takaa, tasapainoisesti sivusta. Esiintyy ja esitetään hyvin".
"Hyvässä kehitysvaiheessa oleva narttupentu, jolla erinomaiset mittasuhteet. Oikeanmuotoinen, vielä hieman kevyt pää, hyvät korvat. Sopivan tilava rintakehä. Hyvä takaosa, keskivahvat raajat. Hyvät kulmaukset. Hyvä karvapeite. Oikein kiinnittynyt häntä. Tasapainoinen liike ja käytös".
SMARTDOG- PENTUTESTI 29.05.2020
TESTI PVM: 29.5.2020 PAIKKA: Kangasala
KOIRA: Magicfox’s Queen of Hearts, Hertta
TESTAAJA: Heli Väätäjä
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Hertta on erittäin ystävällinen ja avoin pentu, joka tutkii testitilaa aktiivisesti, mutta
rauhallisesti. Hertta on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy pääosin
hyvin tehtäviin, pientä herpaantumista lukuun ottamatta eleet -osiossa. Hertalla on hyvä
itsehillintä sylinteritestissä. Hertta lukee ihmisen kommunikointia eleillä erittäin hyvin –
ja testattuja käsieleitä täysin virheettömästi. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu (V-aita) oli
Hertalle haastava – se ei havainnut mahdollisuutta ratkaista tehtävä etenemällä
kauemmas makupaloista, vaan pyysi apua ihmisiltä ongelman ratkaisuun koetettuaan
ensin itse lyhyesti ratkoa tehtävää. Mahdottomassa tehtävässä Hertta käytti tasaisesti
molempia ongelmanratkaisutapoja eli itsenäistä ja ihmiseen tukeutuvaa. Hertta saattoi
oppia mallista namikoneen toimintaperiaatteen, mutta tästä ei voi olla varma testin
perusteella. Hertta leikkii innokkaasti, ”kissamaisesti”, ja leikkiä kannattaa käyttää ja
vahvistaa yhtenä palkkiomuotona makupalojen ohella. Hertan vahvuudet testissä ovat
sosiaalisuus, uteliaisuus tutustua uuteen tilaan, motivaatio ratkoa tehtäviä, hyvä
itsehillintä ja eleiden lukukyky, molempien ongelmanratkaisutapojen tasapuolinen käyttö,
ja sekä leikin että makupalojen toimiminen vahvisteena, jota voi hyödyntää
koulutuksessa.
SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien
välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko
elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin
positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja
näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut
vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin
pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa
roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun
suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta suhtautuu vieraaseen ihmiseen erittäin ystävällisesti ja avoimesti.
AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet
rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja
tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä
rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä
mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin
testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella
tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana,
sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon.
Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta on aktiivinen ja tutustuu kävellen koko testitilaan. Hertan FitBark -
aktiivisuusmittarilla mitattu keskimääräinen aktiivisuus koko testin aikana on 30, mikä
vastaa pentujen keskimääräistä aktiivisuustasoa testissä. Voit verrata Hertan
keskimääräistä aktiivisuutta muiden saman rodun ja kaikkien rotujen mitattuun
keskimääräiseen aktiivisuuteen tietokannassa.
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen
suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian
kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus
luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä
on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen
tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira,
joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin
esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia
mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua
yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta
metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme
koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet
metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta
saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa.
Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin
suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista,
tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä
koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että
koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri
oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja,
innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee
helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran
aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin
ihmisellä kuin koirallakin.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertalla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä ja se käyttäytyi osiossa
rauhallisesti. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä
osiossa (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa
ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin
onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Hertalla tämä oli 70%. Hertta
keksii myös ottaa namin sylinterin toisesta päästä, eikä vain siitä päästä, josta se oppi
alun perin syömään.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen
avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa
parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen
kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan
oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta
tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden
lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat
lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan
keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa –
pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 89% oikein ELEET osiosta.
Hertta luki molempia käsieleitä virheettömästi (suoraan ja ristiin osoitetut), mutta katse-
eleessä sen keskittyminen herpaantui ja se teki muutamia virheitä. Hyvin harva koira yltää
täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää
keskittymiskykyä.
ONGELMANRATKAISU - V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on
tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä
mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.
Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi
mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä
pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten
mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. Hertta alussa lähti
etenemään lyhyen matkaa pitkin molempia aidanvieriä, mutta palasi takaisin
houkuttelevien namien luokse eikä havainnut mahdollisuutta ratkaista tehtävä kulkemalla
aidanvieriä pidemmälle. Kun ratkaisua ei näin löytynyt, Hertta pyysi ihmisen apua
tehtävän ratkaisuun.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen
vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja
riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen
työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua
pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja
sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin, kuin toimii
itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa,
käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys
työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson
päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertalla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käyttää
46% ajasta avun pyytämiseen ja 46% ajasta itsenäiseen työskentelyyn (8% ajasta muuhun).
Itsenäisesti tehtävää ratkoessaan, Hertta nuuski, nuoli ja puri laatikkoa. Molempien
strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä että koira
pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.
LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja
persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa
leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä
innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on
uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon
leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun
taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut
vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi
koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta syttyy leikkiin, mutta ei tartu leluun tiukalla otteella. Hertta kuitenkin
innostuessaan leikkii hyvin aktiivisesti, ja se selkeästi nauttii leikistä. Hertan otetta lelusta
voi halutessa vahvistaa, antamalla voittaa pienestäkin vetovastuksesta alussa vaikka
sekunnin mittaisesta tuntumasta. Leikkiä on hyvin monenlaista, ja kaikki leikki ei suinkaan
ole vetoleikkiä – koira voi nauttia yhdessä juoksemisesta, jahtaamisesta, viehetyyppisestä
leikistä jne ja onkin tärkeää löytää ne leikin muodot ja versiot, joista oma koira nauttii ja
joita on yhdessä kiva leikkiä palkkiomielessäkin. Hertalle käy myös namit palkkiona
erinomaisesti, ja se palaa leikkiin namien syömisen jälkeen, eli namit ja lelut eivät ole
”eriarvoisia” palkkioita ainakaan tässä vaiheessa.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen
seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on
eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa.
Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä
testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti
ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkee