Magicfox`s Barbera
CHARMI
 
Syntynyt 03.04.2021
Rekisterinumero: FI31004/21
Siru: 934000011265292
Sukutaulu jalostustietojärjestelmässä

Charmin kanssa treenataan näyttelyitä, rally-tokoa, mejää ja noutohommia. Myös agiltyn alkeita on opeteltu. Neiti on osoittanut innokasta asennetta kaikkiin harrasteisiin, joten innolla odotamme millainen harrastuskaveri hänestä kehittyykään :)
 
 
Charmi 7.5 kk 
Charmi 6.5 kk
Charmi 15 vkoa 
 Charmi 7 vkoa
 
Syntynyt 03.04.2021
Rekisterinumero: FI31004/21
Siru: 934000011265292
Sukutaulu jalostustietojärjestelmässä
 
 
TERVEYSTULOKSET:
PRA: A / B (tullaan tutkimaan)
CEA: A
DE: terve
JADD:N/N terve
CP1: terve 
Buff: Ei diluutiogeeniä

NÄYTTELYARVOSTELUT:
3 x KP
3 x ROP- pentu

 
KP ROP- pentu Valkeakoski rn 06.12.2021, tuomarina Pia Itkonen
"Kaunislinjainen, 8 kk narttupentu. Kaunisilmeinen pää. Erinomainen sivuprofiili. Hyvä kaula, selkä ja häntä. Erinomaisesti kulmautunut edestä ja takaa. Upea rintakehä ikäisekseen. Hyvä raajaluusto. Kauniit tiiviit käpälät. Erinomaiset liikkeet joka suunnasta. Kaunis väri. Erinomainen karvapeite. Erittäin lupaava".
 
KP ROP- pentu Ypäjä pn 20.11.2021, tuomarina Erja Nummi
"Oikea tyyppi ja mittasuhteet. Erinomainen luuston vahvuus ja rungon tilavuus. Kauniit pään linjat. Sopiva eturinta ja rintakehän pituus. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä raajaluusto. Kauniit sivuliikkeet, hieman ahtaat takaa. Kaunis karvapeite. Viehättävä kokonaisuus".
 
KP ROP- pentu Lahti pn 23.10.2021, tuomarina Hilkka Salohalla
"Erittäin hyvin kehittynyt melkein seitsemän kuukautta vanha pentu. Erinoimainen kallo ja kuono. Hyvä purenta, silmät ja korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen eturinta ja rintakehä. Erinomainen luusto. Erinomainen karvapeite ja väritys. Liikkuu hyvin."

SMART DOG- PENTUTESTI
10.10.2021 TESTAAJA: Heli Väätäjä
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA: Charmi oli ystävällinen ja avoin vierasta testaajaa kohtaan, ja se tutki rauhallisesti testitilaa. Charmi oli motivoitunut ruoasta ja tehtävistä, mutta sen keskittyminen vaihteli testin aikana. Charmi havainnoi välillä ympäristön ääniä, mikä vaikutti sen keskittymiseen osassa tehtäviä. Charmilla oli erinomainen itsehillintä sylinteritestissä. Charmi ymmärsi kädellä suoraan ja ristiin osoitetut eleet erittäin hyvin. Katse-ele oli sitä vastoin haastava Charmille. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisutehtävä (V-aita) tuotti Charmille haasteita – Charmi ratkaisi alussa tehtävää aktiivisesti ja löysi tiensä lähelle ratkaisua pian tehtävän aloituksen jälkeen, mutta Charmi ei havainnut makupaloja ja alkoi pyytää sitten apua tehtävän ratkaisemiseksi. Charmilla oli mahdottomassa tehtävässä (suljettu laatikko) sekä ihmiseen tukeutuva, että itsenäinen ongelmanratkaisutapa melko tasapuolisesti. Charmi ei oppinut mallista namikoneen toimintaa sosiaalisen oppimisen tehtävässä. Charmi leikki innokkaasti ja piti vetoleikistä. Myös makupalat toimivat hyvin palkkiona Charmilla. Charmin vahvuudet testissä olivat sosiaalisuus, uteliaisuus, motivaatio, itsehillintä, kädellä osoitettujen eleiden lukukyky, itsenäisen ja ihmiseen tukeutuvan ongelmanratkaisutavan tasapuolinen käyttäminen, sekä leikkisyys. 

YKSITTÄISET OSA-ALUEET SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
 Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei kuitenkaan koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan seitsemänportaisella asteikolla. KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Charmi oli ystävällinen ja avoin vierasta testaajaa kohtaan.
 
AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla testin aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Voit verrata pentusi FitBark -mittarilla mitattua aktiivisuutta rodun ja kaikkien testattujen pentujen keskimääräiseen aktiivisuuteen tietokannassa.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  Charmi oli aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään se tutustui koko huoneeseen pääasiassa kävellen. Charmin FitBark -mittarilla mitattu keskimääräinen aktiivisuus testissä oli 36, mikä vastaa pentujen keskimääräistä aktiivisuustasoa testissä.
 
ITSEHILLINTÄ Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita. Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka etuina on lyhyt kesto ja soveltuvuus kaikille roduille. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille eläinlajeille, koira mukaan luettuna, mutta sen soveltuvuudesta keskustellaan edelleen. Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin. KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Charmilla oli erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimi siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häirinnyt koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Charmilla tämä oli 90%.

ELEET Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä ominaisuus koiralla.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Charmi ymmärsi hyvin kädellä suoraan ja ristiin osoitetut eleet. Katse-ele oli sitä vastoin haastava Charmille.
 
ONGELMANRATKAISU - V-AITA V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä 5 pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Charmi ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. Charmi ratkoi tehtävää ensin itsenäisesti ja kävi heti osion alkuvaiheessa lähellä ratkaisua, mutta ei havainnut makupaloja. Alun jälkeen Charmi pyysi pääosin ihmisen apua tehtävän ratkaisuun.

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa, käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä ja ihmisen kautta työskentely kehittyy iän myötä, mutta ei aina – toiset ovat itsenäisiä myös aikuisena.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Charmilla oli käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käytti 33% ajasta avun pyytämiseen ja 25% ajasta itsenäiseen työskentelyyn. 42% ajasta Charmi käytti muuhun (Charmi kävi makuulle ja lepäsi). Molempien strategioiden käyttäminen kertoo myös käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.

SOSIAALINEN OPPIMINEN Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 6 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät matkimaan ihmistä.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Charmi ei painanut oikeaa nappulaa 3 min kuluessa. Charmi tutki laitetta, mutta ei löytänyt ratkaisua itsenäisesti tehtävään. Charmi alkoi odottaa ihmisten apua tilanteeseen.
 
LEIKKIHALUKKUUS Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivan rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa, ja leikkiä yhtenä tapana palkata koiraa oikeasta suorituksesta. KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Charmi innostui leikistä ja nautti erityisesti vetoleikistä. Charmi myös halusi jatkaa leikkiä yhdessä ihmisen kanssa, palaten lelun kanssa testaajan luo, kun lelu ensin heitettiin. Myös makupalat toimivat hyvin palkkiona Charmille.